16.4.2018

Parson-päivä Lahdessa

Viikonloppu oli tunteiden vuoristorataa. Perjantaina ystäväni parson saatettiin viimeiselle matkalleen 13,5-vuoden iässä. Hyvää matkaa M, sait ihanan elämän loppuun asti <3

Lauantaina lähdettiin Nemon kanssa kevätretkelle Lahteen Parson-päivään moikkaamaan sukua! Tavattiin C-pennuista Sandi ja Ludwig. Voi sitä jälleennäkemisen riemua, kun pennut tunnistivat minut <3 Sitä fiilistä ei voita mikään, kun suukkoja satelee, pesun saavat niin silmälasit, korvat, kun nenäkin! Samaan aikaan naurattaa ja itkettää, kuinka ne voikin muistaa ja mennä niin hepuliin, ihanat <3


Sandi (Finding Nemo's Santa Baby)


Ludwig (Finding Nemo's Little Drummer Boy)

Ihana oli huomata, että 4kk:n ikäiset pennut olivat molemmat todella reippaita, rohkeita ja iloisia. Kaikki toiset koirat ja ihmiset otettiin ilolla vastaan. Ludwig ei ollut millänsäkään, vaikka heti ovissa parsonnarttu sanoi kovan sanan ja Sandi sai hepulit tutustuessaan 7kk:n ikäiseen urokseen pihalla. Nemo iso-pappa kävi nätisti haistelemassa Ludwigia! Myös keskenään pennuilla oli jälleennäkemisen riemua ja yhteinen sävel löytyi painin merkeissä :)


Gimme a five!


Sisko ja sen veli...

Parson-päivässä päästiin tutustumaan rallytokoon eli kylttien luona tehtiin erilaisia tottelevaisuusharjoituksia/temppuja ja tasapainotyynyllä pääsi harjoittelemaan takapään käyttöä. Nemo oli innoissaan kaikissa tehtävissä, vaikka jutut olivatkin ennestään tuttuja.

Seuraavana oli vuorossa näyttelytreenit, missä pennut saivat ekaa kertaa näyttelyhihnan kaulaan, kierrettiin ympäri hallia, seisotettiin ja lopuksi oli vielä pöytätreeniä sekä hampaiden tarkastusta. Sandilla tuli hienoja paikalla olo seisomisia ja Ludwig näytti hienosti hampaat pöydällä. Nemon laitoin boxiin lepäilemään pöytätreenin kohdalla ja yritin napsia kuvia, mutta vaikeatahan se oli näistä elohiiristä :)


Sandin häntä heiluu


Tarkkana, kun porkkana


Ja pöydällä

Toiminnallisen osuuden jälkeen oli tarjolla hernekeittoa ja pannukakkua. Ruokatauolla ehti rauhassa jutella ja sylitellä Sandia. Ludwig lähti hyvin väsytettynä kotiin päin, kun perhe suuntasi seuraavaan ohjelmaan. Sandin perheen kanssa jäätiin vielä kuuntelemaan ja katselemaan trimmausta. Sandi pötköttelikin mun sylissä luennon aikana ja napsin samalla pentukarvaa sieltä täältä. Muistakaa totuttaa pentuja karvan nyppimiseen, ettei käy niin, kun trimmaaja kertoi: 1-vuotias parson, joka ei ole tottunut karvan nyppimiseen, voi olla aika haastava pakkaus ekassa trimmissään ;) Sandi oli jo aika väsynyt päivän touhuista, joten ei juuri huomannut, että karvaa napsittiin.

Kiitos molemmille perheille, oli niin ihana nähdä teitä <3 Pennut saivat hyvän kokemuksen toimimisesta hälinässä hallissa muiden koirien ja ihmisten kanssa!


Ludwig ekaa kertaa pöydällä


Tää on ihan hauskaa, mutta mistähän noi mahtaa puhua?

Nemon kanssa poikettiin vielä kauppakeskus Karismassa tai Nemo odotti autossa ja mä hain meille evästä. Ajeltiin sitten Hämeenkoskelle, jossa Nemo pääsi lenkille ja sai herkkutikun. Poika nukkui loppumatkan auton perässä tyytyväisenä, tuhina vaan kuului. On se mainio reissukoira, tykkää kaikista ja rakastaa yhdessä tekemistä, aina valmiina toimintaan!










Mistä muuten tietää, että kesäaika on alkanut? Luna on lähtenyt joka aamu lenkille viikon ajan. Olin ekana aamuna hämmästynyt ja mietiskelin vaan, oliko lyhyemmät lenkit edellisenä päivänä... Lunan ilmoittautuessa topakkana lenkille seuraavanakin aamuna, vasta hiffasin mistä oli kyse :) Purkkaimurit jatkaa myös työn touhussa näin kevään tullen... Varsinkin Nuga yrittää ahmia niitä ja vähän Nemokin, mutta molemmat yleensä irrottaa, kun komennan. Lunan ei onneksi tule mieleen sellaisia popsia! Mites teillä?


Ludwig, suloinen karvaturri <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jos kommentoimisen kanssa on ongelmia, niin valitse Kommentti nimellä: "Nimetön" ja kirjoita tekstisi perään oma nimesi :)

Kiitos, kun kävit blogissa <3 Kommentti ilahduttaa aina!