Vanhan ajan talvi

Etelä-Suomessa on saatu nauttia mahtavasta talvikelistä monta viikkoa ja aurinko on paistanut tänäänkin! Tuntuu tämä -10 astetta kohtuulliselle, kun viime viikon ennätys oli yhtenä aamuna -24 ja samanlaista on kuulemma luvassa tällä viikolla. Hui :)

Viime viikko meni lyhyempiä pakkaslenkkejä tehdessä ja vieraita kävi kylässä useampana iltana mm. pappa ja kummipoikamme perhe. Nemo taantui ihan pennuksi papan tullessa kylään! Sai ihanat hepulit juosten edes takas ja ilta meni papan jalkojen juuressa rapsutuksissa, välillä vieressä sohvalla ja tietysti suukkoja sateli. Nemo ja Nuga pääsivät kummipojan kanssa pulkkamäkeen ja leikkipuistoon. Sisällä sitten Nemo yritti varastella mm. Domino pelin palasia. Lunalla oli laatuaikaa isin kanssa asioilla käydessä.

Jäällä, seuraa johtajaa

Nemon nenä lumessa

Vaihdoin jälleen koirien nappulan. Nutriman mahaystävällinen ei oikein maistunut, joten Peten Koiratarvikkeesta sain suosituksen Golden Eagle Farm Formula 35/18 nappulasta. Sitä ajattelin alunperin vaan Nugalle, koska hinta on vielä suolaisempi, kun tuossa vanhassa. (Nugalla loppui yksi kaunis kerta taas se raakaruoka lihapulla, enkä ehtinyt hakemaan lisää, jolloin sai pari viikkoa nappulaa. Raaka ruoalla Nugaa närästi vähän, mutta paremmalla ruokahalulla syö nappulaa). Nemolle ja Lunalle siis hankin edullisemman Acanan nappulan, mutta sen kanssa nirsoilivat ja Nemo kävi pari kertaa siellä Nugan pussilla tökkimässä, ilmeisesti siksi, että tää olis hyvää. Nyt kaikki vetävät sitä kallista nappulaa ihan himoonsa ;) Aika näyttää, helpottaako Nugan närästys.

Bff <3

Härmälänsaaressa

Loppuviikko huipentui Nemon kummitädin yökyläilyyn pe-su. Koirat olivat ihan fiiliksissä vieraasta ja kaikki vuorollaan hakeutuivat rapsutuksiin ja syliin, jopa Nuga veteli sikeitä kummitädin kainalossa kerällä <3 Luna oli ihan syliluutana sohvalla ja olisi kovasti halunnut sänkyyn nukkumaan, muttei riskeerattu yöunia viikonloppuna. Viime yönä sitten hellyin ja olen taas herännyt useamman kerran tytön paikan vaihtoon, peiton alle ja päälle ja alle ja päälle jne... ;)

Luna nauttii...

Ja sylissä

Lauantaina tehtiin 1,5h aamulenkki jäällä! Ekaa kertaa tänä vuonna Pyhäjärvellä ja Nemo sai tietysti kirmata vapaana sydämensä kyllyydestä. Käveltiin Härmälän uimarannasta Härmälänsaareen ja Pirkkahallin lenkkipolkuja pitkin kotiin aamupalalle. Koirat vetelivät sikeitä tyytyväisinä meidän kaupunkireissun ajan: shoppailua, leffaa ja siipiä, perfect! Illalla tehtiin vielä lenkki lähipuistossa ja koirat kävivät pihassa juoksentelemassa.

Sunnuntaina piti lenkkeillä lyhyemmin, mutta aikaa kului huomaamatta 1h 20min Arboretumin lenkkipoluilla ja taas jäätä pitkin takaisin Härmälän rantaan. Samalla reissulla poikettiin kaupassa, mutta ei enää tänä päivänä koiria uskalla siihen jättää keskenään odottamaan, joten kaveri otti koirat haltuun ja mä poikkesin hakemassa brunssitarvikkeet. Iltapäivän koirakouluun meno oli astetta jännempi ilman autoa. Onneksi veljeni heitti meidät Ristinarkkuun ja takaisin päin päästiin sattumalta sujuvasti kahdella bussilla 17 ja 1. Nemo oli bussissa, kun vanha tekijä ja joka kerta se saa hymyn huulille, kun ei malta olla kokonaan siellä penkin jalkatilassa, vaan pakko on kurkkia koko ajan käytävälle, kuka menee ja kuka tulee, häntä heiluen tietysti :) 

Koko kopla jäällä, takana Pyynikki

Nemo kuuraparta

Koirakoulun tunnin harjoitukset:

- Vieraan koiran ohitus, käännöksissä seuraaminen

- Vieraan koiran ohitus ja puolessa välissä pysähtyminen istumaan

- Vieraan koiran ohitus ja puolessa välissä pysähtyminen istumaan kääntyen toista koirakkoa kohti

- Vieraan ihmisen kättely, koirat istuvat sivulla (tässä sekoitettiin pareja, jotta tuli eri koiria ja ihmisiä vastaan)

- Istu ja maahan treeniä
- Ope juoksee ohi

- Ope kävelee ohi lelu narun päässä

- Ope kävelee ohi vinkulelun kanssa (tällä kertaa Nemo ei sännännyt kertaakaan perään!)

- Kova ääni kolahtaa, oli betonilaatan näköinen, mitä ope pudotteli maahan

- Makuulla/istuen paikallaan odotus, ohjaaja palaa luokse, välimatka 6m (liinassa)

- Luoksetulo 3m (liinassa)

- "Kaupan edessä odottaminen", ohjaaja menee sermin taakse piiloon (Nemo oli niiiin hienosti hievahtamatta)

Näitä kaikkia pitää treenata nyt kotiläksynä ja seuraavalla tunnilla aletaan häivyttämään nameja, sillä testissä ei saa käyttää herkkuja. Lisäksi saatiin vinkki opettaa koiralle rento hengailu, mihin ajattelin ottaa jo tutun käskyn "odota". Siinä ei ole asennolla väliä, täytyy vaan malttaa hetki olla hötkyilemättä. Tätä siis ajattelin hyödyntää siinä vaikeimmassa kohtaa tuntia eli silloin, kun ope kertoo, mitä seuraavaksi tehdään. Itse se action on tietty Nemon mieleen ja tekee täysillä, mutta ohjeiden kuunteleminen ja odottaminen aiheuttaa kitinää sekä hihnassa kahdella jalalla seisomista. Tällä kertaa pääsin juttelemaan vähän enemmän kurssilaisten kanssa ja tuntuu olevan oikein mukavaa porukkaa!

TKL kuljettaa pientä bussimatkaajaa

Tilanteen tasalla

Huomenna mennäänkin rästimään kurssin eka tunti, jolla ei oltu, kun ei silloin vielä kurssista tiedetty. Rästipaikka on arkitoko ryhmästä ja eri ope kyseessä, saapa nähdä, kuinka totista touhua siellä on ;) Viikonlopun jäljiltä koirat olivat eilen VÄSYNEITÄ! Tänään aamulenkillä kirmasivat taas täydessä vauhdissa, tuli ilmeisesti akut ladattua täyteen yön aikana :)

Illalla maistui chillailu

Nemo katollaan

Kevättä ilmassa

Hyvällä mielellä siis arkeen. Kevättä kohti mennään, hyvää pakkasviikkoa!

Ikurin Pyhäpolku

 

Tässäpä muutama maistiainen Ikurin Virelän Pyhäpolulta, jossa voi ihailla erilaisia jääveistoksia, tunnelmavaloja -ja musiikkia. Suosittelen poikkeamaan, varsinainen elämys ja taianomainen tunnelma metsässä. Polun kiertäminen on vieläpä maksuton! Alueella lisäksi hyvät ulkoilumaastot, mahdollisuus hiihtää tai luistella, kahvio ja pihassa paljon pieniä lumiveistoksia. Pyhäpolku on vielä tämän viikon nähtävillä sunnuntaihin 25.2. asti.

Koulun penkillä

Onpas hyvä fiilis, kun käytiin Nemon kanssa opiskelemassa koirakoulussa, aiheena Kiva koirakansalainen. Vähän arvelutti maksaa yli satasta ennen, kun on ensimmäiselläkään tunnilla ollut. Olen aika tarkka opetuksen laadusta, oli kyse sitten koirakoulusta tai ihmisten opiskelusta. Hyvä ope saa melkein aiheen, kun aiheen mielenkiintoiseksi ja sitten on se päinvastainen ilmiö.

Koirakoulu Vuhuu osoittautui hyväksi paikaksi. Ope antoi selkeät ohjeet, tunnin aikana ehdittiin tehdä paljon erilaisia harjoituksia ja koko ajan tiesi, miksi ko. juttua treenataan. Toistoja oli sopivasti, tuli kehuja koiran nimellä, yksilöopetusta ja kysymyksiin sai vastauksen. Tykkäsin ja niin tykkäsi tietysti Nemokin. Pojalle noin 90% harjoituksista oli ihan tuttua juttua, mutta vaikeimmat olivat ne harjoitukset, joissa opettaja kulki ohi ensin pehmolelu narun päässä (naurattaa vieläkin se näky otsikolla: työpäiväni) ja sen jälkeen vinkulelua vinguttaen. Tuon äänen lähestyessä Nemoa oli turha saada viereen istumaan, se ei reagoinut mun käskyihini ollenkaan... Vihdoin sitten nami nenässä sain sen viereen ja istui siinä ok, kun syötin sarjatulella. Testissä vaan ei saa käyttää mitään nameja!

Takana oleva lelunurkka oli seuraamis harjoituksissa pahin kohta eli siis se kivoin, mihin nenä vei joka kierroksella

Nemo "kaupan edessä"

Tunnin tehtävät meni jotakuinkin näin:

- Koira istumaan paikka käskyllä, itse mennään muutaman metrin päähän ja palataan luokse

- Sama, kun yllä, mutta koira on makuuasennossa

- Nämä molemmat harjoitukset niin, että kellosta katsotaan aikaa 1min, Nemo pysyi hienosti koko ajan paikallaan (uusi enkka)!

- Koira seuraa neliössä oikealle ja sitten vasemmalle kääntyen

- 180 asteen käännös edes takaisin

- Koira hihnasta koukkuun kiinni ja ohjaaja menee kauemmas, koiran tulee istua paikallaan rauhassa (vähän niin kun olisi kaupan edessä odottamassa, vaikka tänä päivänä ei kannata koiraa yksin jättää mihinkään odottamaan!)

- Tötteröitten pujottelu

- Kahden tötterön ohi kävely ja aina tötterön kohdalla pysähdys, jolloin koiran tulee istua

- Paikalla olo ja luokse tulo (testissä 3m matka)

- Ope tulee juttelemaan koiran ohjaajalle, koiran tulee olla rennosti sivulla

- Ope tulee käsittelemään koiraa, esim. nostaa tassua

- Ope kävelee ohi narun päässä olevan pehmolelun kanssa

- Ope kävelee ohi vinkulelun kanssa

- Loppurentoutus, koira pötköttelee ohjaajan vieressä rennosti, jotta saadaan oikeanlainen mieliala tunnin lopuksi

Takana mäyrä- ja havannankoira tytöt

Loppurentoutus

Kyllä meillä näissä haastetta riittää, kun Nemo innostuu kaikista vieraita ihmisistä sekä koirista. Myös vapautus käsky saa sen pomppimaan ja hankalimmat hetket itselle on ne, kun ope selittää seuraavaa tehtävää, eikä tapahdu mitään, niin Nemo joko haistelee maata, vinkuu ja/tai hyppii kahdella jalalla narun päässä. Veikkaan kuitenkin, että tunnelma tästä vielä rentoutuu, kun Nemo näki nyt paikan ja sille jäi rauhallinen moodi eli seuraavalla kerralla varmasti jo tietää, mitä tuleman pitää eli mitään kiihdyttävää esim. agilityesteitä ei ole tulossa tunnilla tehtäväksi. (Näin ainakin dobo-kurssilla kävi). Nemo saa ensimmäisestä kerrasta arvosanaksi 9½ <3

Lauantaina tehtiin aamulenkki Pirkkalan Pereessä, Luna olisi tahtonut latoon tai ladon alle...

Tilanne oli muuten siinäkin mielessä haastava, että hallissa oli yhdellä nartulla juoksut, koska oli pöksyt jalassa ja samassa ryhmässä oli ainakin kolme narttua: mäyräkoira, havannankoira ja labbis. Tuon mäyräkoira tyttösen 8kk kanssa pääsivät ulkona vähän telmimään hihnoissa tunnin päätteeksi. Aika hassua, kun ikäero on jotain 9v paikkeilla ja niin siinä mentiin samaan tahtiin narut solmussa :P Omistaja ei ollut uskoa, että Nemo täyttää kesällä 10v. Oli ihan fiiliksissä, että veteraaninkin kanssa lähdetään vielä kursseille (tottakai lähdetään, kun Nemo niin nauttii ja selvästi kaipaa muutakin aktiviteettiä, kun lenkkiä ja kotitemppuilua). 

Peltomaisemaa

Katsoin viralliselta sivulta, että parsoneita on 20kpl suorittanut tämän testin. Sattuuko lukijoista löytymään joku? Mikä fiilis jäi testistä, oliko helppo vai haastava?

Loppupäivä köllitäänkin näissä tunnelmissa, Nugalla myös tallireissu takana

Harkitsen vielä, menisikö Lunalle heittelemään palloa pihaan, mutta se on jotenkin valmiiksi kierroksilla, joten voi olla parempi olla vaan hissukseen. Mm. vahtii poliisina ovella, odottaa varmaan iskää kotiin Kööpenhaminasta ja pihassa juoksee ihan heikkopäisenä. Ehkä annankin sille vaan lelun yläkertaan ja saa purkaa sillä lailla energiaansa :)

Ihanaa ystävänpäivää!

Ihanaa ystävänpäivää lukijoille, kavereille ja ystäville, karvaisia unohtamatta! <3

Mallina toimi Finding Nemo's Santa Baby eli Sandi. Jostain syystä veljensä eivät innostuneet poseeramaan näissä olosuhteissa ;)

Leikin jälkeen iski väsy... kahdelle

... Sillä välin toisaalla, Ludwig terotteli hampaitaan

Ja lopulta kiipesi kumminkin söpöstelemään <3

Ruuhkavuodet ohi

2,5 kuukauden ruuhkavuodet ovat nyt ohi! Pennut lensivät pesästä viikonloppuna: Rosti (Frosty) lähti perjantaina, Ludwig (Rumpalipoika) ja Sandi (tyttö) lauantaina. Olipas mukava jutella koirista jokaisen perheen kanssa pitkällä kaavalla. Kotiutumiset ovat menneet mukavasti, olen saanut heti kuulumisia ja valokuvia pienistä. Onnea pennuille elämän ensitaipaleelle ja tietenkin onnea uudesta perheenjäsenestä!

On ollut ihana seurata perheiden riemua pentujen suhteen. Se on aika ikimuistoinen hetki, kun sitä pientä kääröä vie ensimmäistä kertaa omaan kotiin <3 Muistan elävästi, kun haettiin Nemo Espoosta Pirkkalan kotiimme. Kasvattajan luona menin ensimmäisenä pesemään kädet vessaan ja kun tulin sieltä, niin Nemo istui vastassa niin syötävän suloisena, että melkein pakahduin, onko tuo tosiaan meidän oma. Kasvattajaa itketti eteisessä lähteissä ja olin ihmeissäni (en ole enää ;), voidaanko nyt mennä vai ei. Meidän ekassa yhteisessä pienessä Wolkkari Polossa Nemo kitisi ja kiipesi koko ajan mun olkapäälle, kunnes nukahti syliin/repsikan jalkatilaan viltille. Fiilis oli heti superonnellinen, mutta samalla huolestunut, että osattaisiin hoitaa kaikki oikein pienen kanssa. Siitä alkoi elinikäinen ystävyys, Nemo muutti koko meidän elämän <3

Mutta takaisin tähän päivään... Pentujen nimien kanssa sattui hassusti, että jokaisen pennun nimessä jokin muistuttaa omistajaperhettään. Frosty the Snowmanin perheessä jääkiekko on ammatti ja harrastus. Little Drummer Boyn perheessä musiikki on tärkeä elementti, nimikin on suuren säveltäjän mukaan: Ludwig van Beethoven. Santa Babyn perheen suurin intohimo on veneily, meri, santa, hiekka, kesä ja siitä nimi Sandi. Onko sitten kaukaa haettua, mutta itse tykkään leikkiä tällaisilla ajatuksilla. Pennut myös ihmeesti löysivät omat perheensä. Rosti tykkäsi heti ensitapaamisella nukkua perheen eläväisen pojan sylissä ja niin kävi toisellakin tapaamisella. Kaikista vilkkain Ludwig nukahti kesken leikkien oman mamman viereen lattialle, mitä ei tapahtunut kenenkään muun vieraan kanssa. Sandi sen sijaan hakeutui heti oman mammansa siipien suojaan ja oli liikuttavan onnellinen, kun oma perhe tuli hakemaan ja näki perheen keskimmäisen pojan, jonka luokse juoksi heiluttaen häntää pyytäen leikkiin ja sitä jatkui jonkun aikaa!

Valehtelisin, jos väittäisin, etten olisi yhtään kyyneltä tirauttanut <3 Haikea oli pienistä luopua, mutta aika aikaansa kutakin ja nyt on pää täynnä ideoita ja to-do-juttuja kevään varalle. Nemolle on varattu taas fyssarikäynti ja kuumeisesti olen surffaillut eri koirakoulujen alkavia kursseja. Eniten kiinnostaisi koiratanssi, flyball, temput, koirajumppa, virikkeistäminen tai dobo, mutta eipä noita kursseja ole juuri alkamassa. Olen tosin laittanut kyselyä pariin eri paikkaan eli eiköhän niitä sieltä kevään tullen ala, jos joku muukin innokas kyselee :)

Ilmoittauduin myös tänään extempore Kiva Koirakansalainen -kurssille sunnuntaisin ja sen päätteeksi on ko. testi. Kaikki läpäisseet saavat diplomin ja nimensä viralliselle sivulle. Nemollehan tuo kurssi tulee olemaan haastava, koska siinä pitää eri tilanteissa käyttäytyä coolisti. Esimerkiksi, kun vieras ihminen tulee viereen minun kanssani juttelemaan, niin Nemo haluaa vähintään sen syliin ja niin monta pusua, kun mahdollista! Jos tuntuu, että kurssilla on ihan liian villiä touhua, niin skipataan sitten se testi :D Tosin oli se sen verran arvokas, että hienoa olisi, jos läpi menisi lopulta. Kurssi kestää 6 kertaa. 

Omat koirat olivat kuluneen viikon aika lentoon lähdössä, kun yläkerrasta kuului leikin mäiskettä, rapinaa, murinaa ja haukkumista + auta armias, jos mä menin kutsumaan pentuja tai höpöttämään = lässyttämään niille, niin johan nousi kierrokset alakerrassa. Pojat steppasivat ja Luna hihkui sekä  hyppi alakerran porttia vasten... Isoilla oli tylsää, kun eivät päässeet samaan touhuun mukaan. Jonkun verran auttoi tietysti luut, possunkorvat ja pitkät lenkit.

Sunnuntai oli eka aamu oman perheen kesken, joten lähdettiin parille eri aamulenkille. Ensin koko lauma, sitten Luna kotiin (ei olisi lähtenyt sille ensimmäisellekään) ja poikien kanssa vielä Pirkkahallin suoralle vapaana olo harjoituksia. Nemolle se ei tietty tuottanut mitään ongelmaa ja Nugakin meni hienosti sen Pirkkahallin suoran, kun ei ollut juuri häiriötä. Yksi pyöräilijä meni ohi, mutta sitä Nuga ei noteerannut. Nuga pysyi siis koko ajan mun vieressä ja kerjäsi namia. Yritin vähän, että menisi pissalle ja voisin sitten erikseen huutaa luokse. Palkkasin paljon ja kehuin hyvästä käytöksestä.

Noh, lähdettiin sitten sitä samaa suoraa takaisin päin, mutta ei asfaltin puolella, vaan siellä lenkkipolun puolella. Nugan olemus muuttui täysin, alkoi nuuskuttamaan taukoamatta, nenä vei pientä miestä, kiipesi pienelle kukkulalle, kurkki sieltä omakotitalojen pihoihin ja lopulta kohkasi läähättäen. Pari kolme kertaa kutsuin luokse ja aina vähän pidemmälle viiveellä tuli, kunnes siitä kolmannesta nappasin sen kiinni ja hyvä niin, sillä meni noin kaksi minuuttia, kun omakotitalon pihasta lähti pari rusakkoa :D Sitten mentiin siima kireällä, mutta luojan kiitos oli tosiaan siinä kohtaa kytkettynä. Nuga tarvii selvästi isompaa tilaa vapaana ololle tai on pian siellä omakotitalojen koira-aitauksissa, grillillä tai rusakon matkassa. Autojakin tietty on lähistöllä. (Vastaantulijoita ei ollut, kun kello oli jotain kasin pintaan sunnuntaiaamuna). 

Samaisena päivänä Nuga lähti vielä tallireissulle mukaan, jonka päätteeksi heiteltiin frisbeeta kentällä ja poika pysyi hyvin hollilla, ei karannut minnekään. Yleensä mennään maneesiin, kun on seinät ympärillä, mutta olin kaukaa viisas ja pidin pojan puhtaana, kun juoksenteli ulkona vaan lumella. Tehtiin päivän mittaan vielä useampi lyhyt lenkki ja kyllä lauma oli tyytyväinen :) Sohvalla taas rötväävät ihan iholla tai suoraan päällä, hassut.

Tässä vielä kuvasarjan jatkoa pentujen leikkihetkestä toissa sunnuntaina, ihania vesseleitä!